Suomen kulttuuri ja arkielämä
Suomeen muuttaminen tarkoittaa tutustumista uuteen kulttuuriin, arjen tapoihin ja yhteiskuntaan. Tältä sivulta löydät tietoa suomalaisesta elämäntavasta, perhe-elämästä, juhlista ja perinteistä sekä siitä, miten Suomessa osallistutaan yhteiskuntaan ja tehdään yhteisiä päätöksiä. Tutustumalla suomalaisiin käytäntöihin ja arvoihin on helpompi ymmärtää arkea, rakentaa ihmissuhteita ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.
Arki, tavat ja elämäntyyli Suomessa
Suomessa arkea ohjaavat luottamus, tasa-arvo ja toisten kunnioittaminen. Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä, omaa rauhaa ja sujuvaa yhteiselämää. Ihmisiä arvostetaan yleensä heidän tekojensa, osaamisensa ja työnsä perusteella, ei aseman tai varallisuuden mukaan. Tämä näkyy myös työelämässä, jossa hierarkiat ovat usein matalia ja työntekijöiden näkemyksiä kuunnellaan.
Luonto, koti, vapaa-aika ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeä osa suomalaista elämäntapaa. Tältä sivulta löydät tietoa tavallisista tavoista, käytännöistä ja kulttuurisista piirteistä, jotka näkyvät suomalaisessa arjessa.
Kulttuuri ja tavat
Suomalaisessa kulttuurissa yhdistyvät moderni yhteiskunta ja perinteet, luoden ainutlaatuisen perustan elämälle, jossa arvostetaan niin yksilön vapauksia kuin yhteistä hyvää.
Koulutus ja työelämä
Suomessa koulutukseen ja työhön suhtaudutaan vakavasti, ja niihin panostetaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työelämässä korostuvat tunnollisuus, vastuullisuus ja tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, mikä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Koti ja arjen käytännöt
Suomessa naapureita huomioidaan noudattamalla taloyhtiön sääntöjä, välttämällä häiritsevää melua erityisesti hiljaisuusaikana sekä pitämällä yhteiset tilat siisteinä kaikkien käyttäjien viihtyvyyden vuoksi.
Ympäristövastuu näkyy arjessa jätteiden huolellisena lajitteluna, pullonpalautuksena sekä yhteisenä pyrkimyksenä säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteen määrää kierrätyksen avulla.
Yksi suomalaisen kulttuurin tärkeistä säännöistä on, että kenkiä ei käytetä sisätiloissa. Kun saavut jonkun kotiin, kenkiä ei oteta mukaan sisälle, vaan ne jätetään eteiseen. Tämä johtuu osittain Suomen ilmasto-olosuhteista, sillä ulkokengät saattavat olla likaisia tai märkiä varsinkin talvella.
Rauhallisuus ja yksityisyys arjessa
Arjessa suomalaiset arvostavat rauhallisuutta ja yksityisyyttä. Tämä näkyy erityisesti julkisissa kulkuvälineissä ja tiloissa, kuten busseissa, junissa ja kirjastoissa. Junassa tai bussissa keskustelu muiden matkustajien kanssa on harvinaista, ja ihmiset haluavat yleensä matkustaa rauhassa omissa oloissaan. Hiljaisuutta pidetään luonnollisena osana vuorovaikutusta. Hiljaisuus ei ole negatiivista, vaan se merkitsee mukavuutta ja hyväksyntää.
Luonto, mökkielämä ja vapaa-aika
Luonnonläheisyys on olennainen osa suomalaista elämäntapaa, ja luonto on tärkeä niin vapaa-ajan vietossa kuin henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Kesäisin monet suomalaiset suuntaavat mökilleen rentoutumaan. Kesämökki sijaitsee usein veden äärellä tai maaseudulla. Mökkielämä on suosittu tapa rentoutua ja irrottautua arjen kiireistä. Jokaisenoikeudet antavat kaikille mahdollisuuden liikkua ja nauttia luonnosta myös toisen omistamalla alueella, kunhan ei aiheuta haittaa luonnolle tai muille ihmisille.
Sauna ja suomalaiset tavat
Saunominen on luonnollinen osa monen suomalaisen elämää. Sauna on suomalaisille pyhä paikka, ja lähes jokaisessa kodissa on oma sauna. Sana sauna on laajimmalle eri kieliin levinnyt suomenkielinen sana, ja saunominen on iso osa Suomen maakuvaa. Monissa taloissa on sauna, ja taloyhtiöissä voi usein varata oman saunavuoron. Saunassa peseydytään ja rentoudutaan. Muista saunassa: varaa saunavuoro etukäteen, peseydy ennen saunaan menoa, käytä laudeliinaa istuessasi, huomioi muut saunojat ja jätä sauna siistiin kuntoon lähtiessäsi.
Perhe, ihmissuhteet ja elämänvaiheet
Perhe, ystävät ja muut läheiset ihmiset ovat tärkeä osa hyvinvointia Suomessa. Vaikka suomalaiset voivat aluksi vaikuttaa varautuneilta, he arvostavat luotettavia ihmissuhteita ja toisten kunnioittamista. Suomessa perheitä tuetaan monin tavoin, ja jokaisella on oikeus saada apua erilaisissa elämäntilanteissa. Tältä sivulta löydät tietoa perheestä, ihmissuhteista ja elämän eri vaiheista sekä niihin liittyvistä oikeuksista, palveluista ja tuesta Suomessa.
Perhe ja läheiset ihmissuhteet
Yhteisöllisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ilmenee usein hienovaraisemmin kuin monissa muissa kulttuureissa. Vaikka suomalaiset voivat ensitapaamisilla vaikuttaa varautuneilta, he ovat lojaaleja ja luotettavia ystäviä. Perhe ja läheiset ihmissuhteet ovat keskeisessä asemassa, ja perhettä tuetaan sekä lainsäädännön että arjen käytäntöjen kautta.
Avoliitto, avioliitto ja avioero
Avoliitto tarkoittaa, että kaksi ihmistä asuu yhdessä parisuhteessa ilman avioliittoa, ja suhteen aloittaminen, yhdessä eläminen sekä eroaminen ovat heidän yksityisasioitaan. Suomen lain mukaan avioliitto on kahden ihmisen laissa säädetty suhde. Avioliitto solmitaan vihkimisellä. Ennen vihkimistä tulee pyytää avioliiton esteiden tutkintaa. Tutkinnalla varmistetaan, ettei avioliitolle ole Suomen avioliittolain mukaisia esteitä. Tällaisia esteitä on alaikäisyys, voimassa oleva avioliitto tai liian läheinen sukulaisuussuhde. Ilman esteiden tutkintaa avioliittoon vihkiminen ei ole mahdollista. Esteiden tutkinta tehdään Digi- ja väestötietovirastossa.
Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai vain toinen puolisoista. Avioerohakemuksen voi viedä tai lähettää jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeuteen postissa tai sähköpostilla. Kymenlaakson käräjäoikeuden kanslia sijaitsee Kouvolassa. Eron syytä ei tarvitse ilmoittaa. Erohakemuksen jättämisestä alkaa harkinta-aika.
Kun perheeseen syntyy lapsi Suomessa
Kun perheeseen syntyy lapsi Suomessa, lapsi rekisteröidään sairaalassa väestötietojärjestelmään, ja vanhempien tulee ilmoittaa lapsen nimi ja äidinkieli Digi- ja väestötietovirastoon. Lapsen kansalaisuus määräytyy vanhempien kansalaisuuden perusteella.
Taloudellista tukea lapsiperheille
Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin sekä erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Kelan toimipisteessä opastetaan ja neuvotaan kaikissa Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa. Toimipisteen osoite Kotkassa on Keskuskatu 7.
Apua ongelmiin perheessä
Jos perheessäsi on ongelmia tai tarvitset tukea, voit saada apua ja neuvontaa luottamuksellisesti. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mistä voit saada apua Suomessa.
Läheisen kuolema Suomessa
Läheisen kuolema tuo surun lisäksi hoidettavaksi monia käytännön asioita. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä Suomessa tapahtuu kuolemantapauksen jälkeen, miten hautajaiset ja perintöasiat hoidetaan sekä mistä voit saada tukea ja apua surun keskellä.
Yhteiskunta, arvot ja vaikuttaminen Suomessa
Suomi on demokraattinen yhteiskunta, jossa korostuvat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus osallistua yhteisiin asioihin. Jokainen voi vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin päätöksiin esimerkiksi äänestämällä, osallistumalla järjestötoimintaan tai antamalla palautetta viranomaisille.
Alta löydät tietoa suomalaisista arvoista, päätöksenteosta, vaaleista ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä uskonnonvapaudesta ja Suomessa toimivista uskonnollisista yhteisöistä.
Suomalaiset arvot
Suomi tunnetaan tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen yhteiskuntana. Ihmisiä arvostetaan heidän tekojen, osaamisen ja vastuullisuuden perusteella. Työelämässä sekä yhteiskunnassa korostuvat yhdenvertaisuus, matalat hierarkiat ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Päätöksenteko paikallisesti
Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista laatimassaan kuntastrategiassa. Valtuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein kuntavaaleissa. Kuntalainen voi osallistua ja vaikuttaa kaupungin asioihin äänestämällä näissä kunnallisvaaleissa. Kuntalaisella on myös mahdollisuus tehdä aloitteita, vastata kyselyihin, osallistua keskusteluun sekä antaa palautetta virkamiehille.
Vaalit ja äänestäminen
Suomessa kansalaiset valitsevat vaaleissa kuntien, hyvinvointialueiden, eduskunnan, presidentin ja Euroopan parlamentin edustajat. Äänioikeus on yleensä 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla, mutta myös monet ulkomaiden kansalaiset voivat äänestää kuntavaaleissa, aluevaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa.
Vaikuttaminen ja osallisuus
Lue lisää miten voit osallistua ja vaikuttaa Kotkassa.
Uskonto ja uskonvapaus Suomessa
Suomessa jokainen saa harjoittaa omaa uskontoaan tai olla harjoittamatta mitään uskontoa. Uskonnonvapaus kuuluu kaikille, myös maahanmuuttajille. Suomen suurimmat uskonnolliset yhteisöt ovat evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Suomi on kuitenkin pääosin maallinen maa, jossa uskonto näkyy vähän arjessa.
Kotkan seudulla toimii eri uskontojen yhteisöjä. Tietoa niistä voi saada esimerkiksi kirjastoista, monikulttuurisista keskuksista ja maahanmuuttajapalveluista. Suomi tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa eri uskonnot ja vakaumukset ovat tasavertaisia ja niitä kunnioitetaan.
Juhlat ja perinteet
Suomalaisia juhlia ovat viralliset ja uskonnolliset pyhäpäivät, kuten joulu, juhannus, pääsiäinen ja itsenäisyyspäivä sekä perinteiset juhlat, kuten vappu ja laskiainen, joita vietetään usein yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Tärkeimpiin juhliin kuuluvat myös äitienpäivä ja isänpäivä. Lisäksi suomalaiset juhlivat muun muassa ylioppilasjuhlia, syntymäpäiviä ja häitä.
Osa virallisista ja uskonnollisista juhlapäivistä on yleisiä vapaapäiviä. Silloin myös monet kaupat ja virastot ovat suljettuja.