Unkarilainen Csilla Németh saapui Suomeen yli 30 vuotta sitten yliopisto-opintojen aikaisen kansainvälisen harjoittelijavaihdon kautta. Valmistuttuaan filosofian maisteriksi hän palasi maahan kehittämään suomen kielen taitoaan ja työskenteli vuoden au pairina Helsingissä.

Vuodesta tuli elämän käännekohta.

–Rakastuimme tulevan mieheni kanssa au pair -vuoden aikana ja vietin kaikki viikonloput Kotkassa, Csilla kuvailee.

Alun perin Csilla ei ollut suunnitellut jäävänsä Suomeen. Hän oli perheensä ainoa lapsi, ja ikääntyvät vanhemmat asuivat edelleen Unkarissa.

– Päätöksestä kertominen heille ei ollut helppoa, mutta kun äitini sitten tapasi puolisoni, hänkin ymmärsi, että meillä tulee olemaan hyvä elämä täällä.

Pitkä tie takaisin työelämään

Nykyisin Csilla opettaa suomen kieltä maahan muuttaneille Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Ekamissa. Työstä on vuosien myötä tullut yhä tärkeämpi osa elämää.

–Syksyn alkaessa odotan jo pääsyä lomalta töihin, meillä on loistotiimi! hän kuvaa.

Ennen opettajanuraa Csilla oli noin kymmenen vuotta kotiäitinä neljän lapsen kanssa. Paluu työelämään alkoi luokanopettajaopinnoilla Helsingin yliopistossa. Hän opiskeli sivuaineena suomen kieltä, mikä toi pätevyyden opettaa äidinkieltä yläkouluissa. Samalla hän suoritti myös suomi toisena kielenä (S2) -opettajan pätevyyden.

–Kotona vietettyjen vuosien jälkeen opiskelumotivaationi oli ihan Himalajan kokoinen! Csilla nauraa viitaten aasialaiseen vuoristoon ja siellä maailman korkeimpaan vuorenhuippuun.

Rohkeasti kieltä käyttämään

Csilla Némethin työnantaja Ekami on yksi alueen keskeisistä toimijoista maahanmuuttaneiden kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispoluilla. Se toteuttaa suomen kielen opintoja, kotoutumiskoulutuksia, tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, työvoimakoulutuksia ja ammatillista koulutusta maahanmuuttajille.

Csilla Némethin oppilaiden tavoitteena on oppia suomea ja löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppiminen ei hänen mukaansa tapahdu vain luokassa, vaan myös arjen tilanteissa. Opettajalta vaaditaan myös kykyä tukea eri taustoista tulevien opiskelijoiden oppimista.

– Työni on ihanan monipuolista. Voisi myös sanoa, että opimme myös koko ajan toisiltamme.

Kotoutumiskoulutuksessa opitaan kielen lisäksi työelämätaitoja ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista.

– Ekamissa voi suorittaa myös yleisen kielitestin eli YKI-testin, kertoo Csilla.

Hän muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on erilaiset valmiudet kielen oppimiseen.

–Korkeasti koulutettukaan ei aina pysty omaksumaan vierasta kieltä hyvin. Silloin voi turhautua ja miettiä, miksi en opi kuten joku toinen?

– Kehotan silloin hyväksymään oman tilanteen. Voin opettajana neuvoa erilaisia oppimisen tapoja, mutta se ei yksin riitä, tarvitaan myös omaa aktiivisuutta vapaa-ajalla, hän jatkaa.

Csilla kannustaa maahan muuttaneita käyttämään suomea rohkeasti ja hyväksymään virheet osana oppimista.

–Ja jos ei ymmärrä keskustelukumppania, voihan aina sanoa: Nyt en ole varma, voitko toistaa?

– Helppo tie ei ole paras. Käännösohjelmalla ei opi suomea, Csilla toteaa.

Jokainen päivä on mahdollisuus oppia

Myös Csillan oma suomen kieli kehittyi opintojen lisäksi ennen kaikkea arjessa.

–Puhuimme mieheni kanssa aluksi englantia, sillä kielellä rakastuimme. Mutta vaihdoimme kotikielen suomeen ja se kannatti! Aluksi mies korjasi koko ajan sanomisiani ja se oli ärsyttävää. Mutta jatkoimme sinnikkäästi ja kielitaitoni kehittyi!

Hän ymmärtää hyvin maahan muuttaneiden kohtaamia haasteita ja muistuttaa, että uudessa maassa esimerkiksi omaa osaamista vastaava työ löytyy joskus vasta myöhemmin vuosien varrella.

–Silloin voi ajatella, että minä olen nyt tässä ja pystyn tekemään tätä työtä. Jokainen työ on arvokas. Olen itsekin Suomessa asuessa myynyt mansikoita ja siivonnut. Jakaessani lehtiä esihenkilöni totesi, ettei hänellä olekaan vielä koskaan ollut filosofian maisteria töissä! Csilla hymyilee.

Työssään hän pyrkii lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja rohkaisee katsomaan tulevaisuuteen myönteisesti.

–Kannustan opiskelijoitani ja tarjoan heille uusia näkökulmia sekä koetan osoittaa positiiviset puolet asioissa, hän toteaa.

Erityistä iloa tuottavat opiskelijoiden onnistumiset.

–Niinkin on tapahtunut, että opiskelija on lähtenyt koulutuksiimme liittyvältä työssäoppimisjaksolta suoraan työelämään!

Paikka yhteiskunnassa syntyy yhdessä

Päätyön lisäksi Csillan arkeen kuuluvat joogan opettaminen, sivutoiminen hierojan työ sekä saksan ja espanjan opiskelu. Nykyisin koti sijaitsee Kotkansaarella keskellä kaupungin tapahtumia.

– En voi enää kuvitella elämää toisessa maassa, en edes toisessa kaupungissa!

Vaikka Suomi on hänen kotinsa, myös unkarilaisuus on läsnä aina.

–Pidän vahvasti yllä unkarilaista identiteettiä ja olen selvillä siitä, mitä maassa tapahtuu. Samalla tavalla olen hyvin sisällä Suomen elämänmenossa.

Omasta kokemuksestaan Csilla tietää, että kotoutuminen vie aikaa. Siksi hän kannustaa etenemään rauhassa, omaa taustaa ja kulttuuria arvostaen.

–Jokaisella on aivan eri polku kotoutumiseen, hän toteaa.

Lopulta kotoutuminen ei ole myöskään ole vain yksilön vastuulla, hän muistuttaa.

–Paikkaa yhteiskunnassa ei oteta. Se annetaan, ottamalla muualta tullut mukaan, kuten kuka tahansa, hän sanoo.

Lue seuraavaksi